Blogikirjoitus: Viisi vinkkiä yhdenvertaisen vertaistoiminnan järjestämiseen

Yhdenvertaisuudesta puhutaan paljon, ja sitä on helppo kannattaa. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa edistämään yhdenvertaisuutta aktiivisesti. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Miten voin edistää sitä konkreettisilla teoilla? Miten yhdenvertaisuutta voidaan edistää järjestöjen vertaistoiminnassa? Monien järjestöjen työ itsessään edistää yhdenvertaisuutta. Vertaistoimintaan saatetaan monesti tulla mukaan monien hankalien kokemusten seurauksena. Tässä tapauksessa on erityisen tärkeää tulla kuulluksi ryhmässä ja tuntea olevansa samanarvoinen kuin muutkin. Yhdenvertaisuuden toteutuminen mahdollistaa ryhmässä vertaisuuden kokemukset.

Tässä viisi vinkkiä yhdenvertaisen vertaistoiminnan toteuttamiseen ryhmänohjaajan ja toiminnan järjestäjän näkökulmasta:

1. Tunne itsesi ja tiedosta omat etuoikeutesi. Meillä kaikilla on erilaisia ennakkoluuloja ja jumiutuneita tapoja, jotka ohjaavat toimintaamme. Omien etuoikeuksien äärelle pysähtyminen ja niiden tiedostaminen on hyvä ensimmäinen askel. Pohdi omaa tilannettasi etukäteen esimerkiksi suhteessa ryhmän osallistujiin ja ota se huomioon toiminnan suunnittelussa. Ryhmän ohjaajalla on väistämättä valtaa, joten pysähdy myös sen äärelle, miten voit käyttää omaa ohjaajan asemaasi ryhmän hyväksi. Tee omasta toiminnastasi mahdollisimman avointa ja läpinäkyvää. Avoin mieli ja utelias suhtautuminen vievät pitkälle.

2. Hanki tietoa yhdenvertaisuuden teemoista ja laajenna omaa osaamistasi. On tärkeää pysähtyä pohtimaan omaa ymmärrystään aiheesta. Tiedänkö siitä tarpeeksi? Onko jokin asia, johon voisin perehtyä vielä tarkemmin? Oman osaamisen laajentaminen palvelee sinua itseäsi mutta edistää myös onnistuneen ryhmän toteutumista.

3. Pohdi ja tee valintoja tiedostavasti. Konkreettiset valinnat vaikuttavat väistämättä siihen, miten helppo osallistujien on tulla kuulluksi ja ylipäätään osallistua ryhmään. Pohdi tarkkaan esimerkiksi sitä, millä kielellä ryhmä järjestetään. Kielestä voi myös puhua ryhmän kanssa yhdessä. Tärkeää on kuitenkin se, että kaikki saavat mahdollisuuden osallistua ja tulla ymmärretyksi. On hyvä puhua niin, että kaikki voivat ymmärtää ja käyttää sellaisia sanoja, jotka ovat kaikille tuttuja. Tärkeää on pohtia myös, missä paikassa kokoonnutaan, miten ilmoittautuminen tapahtuu ja miten ryhmästä viestitään ulospäin. Representaatiolla eli sillä, miten kuvaamme, sanoitamme ja keitä valitsemme edustamaan asioita, on väliä. Se luo todellisuutta.

4. Anna ääni ryhmäläisille. Edistä avointa keskustelua ja ihmettelyä ilman tuomitsemista. Älä oleta toisten puolesta, vaan kysy ja toimi sen mukaan. Kanna vastuusi ryhmänohjaajana, mutta anna mahdollisimman paljon tilaa muille. Ole mahdollistamassa vertaistukea ja sen toteutumista. Keskustele myös siitä, miten ryhmässä tehdään päätöksiä, ja mihin asioihin ryhmäläiset voivat vaikuttaa. Vertaisryhmän edetessä voi olla myös antoisaa pohtia, aiheesta riippuen, yhteisiä vaikuttamisen paikkoja. Onko joitain asioita, joihin meidän kokemustamme ja ääntämme tarvittaisiin? Ole edistämässä ihmisten yhteisöllistä toimintaa, joka voi syntyä ryhmän hyvän kokemuksen myötä. Pienistä asioista voi muodostua suuria, ja vertaisryhmästä saadun hyvän kokemuksen perusteella ihmisillä voi olla halua ja voimaa vaikuttaa asioihin laajemminkin. Pohdi etukäteen, miten osallistuminen olisi mahdollista ryhmän jälkeen.

5. Toteuta turvallisemman tilan periaatteita. Turvallisemman tilan periaatteet perustuvat siihen, että osallistujat voivat tuntea olonsa turvalliseksi ja luottaa siihen, että omien mielipiteiden esittäminen on mahdollista ilman pelkoa kritisoinnista tai tuomitsemisesta. Tärkeintä on, että kunnioitetaan toisia ja voidaan luottaa siihen, että täällä minua ymmärretään. Heti ryhmän aluksi on hyvä sopia säännöt, joita kaikki ryhmässä noudattavat, ja käydä läpi turvallisemman tilan periaatteet. Hankalia tilanteita saattaa tulla, ja ryhmänohjaajalla on vastuu siinä, että asiat selvitetään kaikkia kunnioittavalla tavalla. Yhteiset pelisäännöt ehkäisevät konflikteja ja luovat turvaa.

Yhdenvertaisuus toteutuu arjen teoissa ja sanoissa. Ole edistämässä sitä omalta osaltasi. Usein riittää, kun kuuntelee ja on aidosti kiinnostunut toisista. Vertaisryhmissä on valtavasti voimaa. Parhaimmillaan olet mahdollistamassa ihmisten voimaantumista ja tuomassa heidän elämäänsä merkityksellisyyttä. Yhdenvertaisuuden toteutuessa kaikki voittavat ja yhä useampi ihminen voi kokea olevansa osa jotakin.

Vierailevana kirjoittajana
Emmi Hela,
kansalaistoiminnan asiantuntija,
Ensi- ja turvakotien liitto

 

Lähteet:

https://yhdenvertaisuus.fi/documents/5232670/5376058/Kop+kop+suomi/ef2d81ce-a527-4d70-a4f1-380e369e5aad/Kop+kop+suomi.pdf

https://yhdenvertaisuus.fi/documents/5232670/5376058/Yhdenvertaisuussuunnittelun+opas+suomi/a74c17cd-2170-4e8b-8b2b-ff4c0407978c/Yhdenvertaisuussuunnittelun+opas+suomi.pdf

https://rauhankasvatus.fi/nelja-vinkkia-turvallisempaan-tilaan/