Onko kieli esteenä – Vertaistoimijat toivoisivat enemmän maahan muuttaneita toimintaan

Suomen Pakolaisapu on kehittänyt kotoutumista edistävää vertaistoimintaa jo lähes 20 vuotta. Koulutamme vertaisohjaajia, tuemme toimintaa toteuttavia organisaatioita ja koordinoimme noin 100 jäsenorganisaation yhteistyöverkostoa (VeTo). Keväällä 2019 aloitimme uuden toimintamuodon, jossa kehitetään maahan muuttaneet ja suomalaiset yhdistävää vertaistoimintaa. Selvitimme, miten vertaistoimintaa järjestävät organisaatiot ovat tavoittaneet maahanmuuttajia toimintaansa. Toteutimme selvityksen kyselynä, joka lähetettiin 62:lle vertaistoimintaa järjestävälle organisaatiolle. Näistä 25 vastasi, eli vastausprosentiksi muodostui 40,3 %. Vastaajien joukossa oli eri rooleissa toimivia kuten vertaisryhmien ohjaajia ja vertaistoiminnan suunnittelijoita. Haluamme edistää kahdensuuntaista kotoutumista ja tukea vertaistoimintaa järjestäviä tahoja maahan muuttaneiden tavoittamisessa omaan toimintaansa ja ymmärtää toimijoiden kohtaamia haasteita maahan muuttaneiden tavoittamisessa.

Kaikki kyselyyn vastanneet kokevat maahan muuttaneiden yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet tärkeänä omalle organisaatiolleen. Eri organisaatiot ovat pyrkineet siihen, että kaikkien on helppo tulla mukaan toimintaan. He ovat tarjonneet monikielistä materiaalia, noudattaneet turvallisen tilan periaatteita (ohjaajien selkeäkielisyys) ja kehittäneet mahdollisuutta osallistua ryhmiin eri kielillä. Lisäksi he ovat kouluttaneet ohjaajia erilaisista taustoista ja kieliryhmistä, käyttäneet selkeää kieltä ja tukikieltä tarpeen vaatiessa, jalkautuneet maahan muuttaneiden ryhmiin sekä ryhtyneet yhteistyöhön kunnan ja muiden organisaatioiden kanssa.

Ylivoimaisesti merkittävin osa (87,5 %) maahan muuttaneista, jotka osallistuvat kyselyyn vastanneiden vertaistoimintaan, osallistuu siihen vertaisryhmien osallistujina. Huomattavasti pienempi osa osallistui myös toiminnan suunnitteluun. Muissa organisaatioissa toimintaan ei joko osallistu ollenkaan maahan muuttaneita tai maahan muuttaneet osallistuvat eri tavalla, esimerkiksi asiantuntijarooleissa.

Vertaistoimijat toivottavat maahan muuttaneet tervetulleiksi

Enemmistö vastaajista (88 %) toivoo, että organisaation toiminta tavoittaisi paremmin maahan muuttaneita. Syitä tähän on monia. Yleisimmin ajatellaan, että kaikki ovat samanarvoisia ja yhdenvertaisia. Organisaatiot kokevat, että maahan muuttaneilla on samanlainen tarve vertaistukeen kuin Suomessa syntyneillä, mutta maahan muuttaneet ovat usein vielä haavoittuvammassa asemassa. Lisäksi organisaatiot näkevät, että maahan muuttaneiden osallistuminen laajentaisi näkökulmaa erilaisilla kulttuuritaustoilla.

Kyselyssä selvitettiin myös toimijoiden näkemystä siitä, miten maahan muuttaneet osallistujat hyötyisivät vertaistoiminnasta. Vertaistuki tarjoaisi keskustelumahdollisuuden suomen kielellä sekä molemminpuolisen tutustumismahdollisuuden ja mahdollisuuden kokea, ettei ole yksin. Lisäksi vertaistuki voisi mahdollistaa yhdistävien tekijöiden huomaamisen sovitettuna omaan kulttuuriin ja voimaantumisen vastavuoroisuudesta. Osallistuvat voisivat myös saada sanoja kokemuksilleen sekä uusia näkökulmia elämänkatsomuksellisiin kysymyksiin.

Kieli osallistumiskynnyksenä?

Merkittävän suuri osa (95 %) vastanneista kokee, että jotkut asiat vaikeuttavat maahan muuttaneiden osallistumista vertaistoimintaan. Haasteista mainittiin useimmin yhteinen puhuttava kieli ja sen mahdollinen puute. Tämän lisäksi mainittiin maahan muuttaneiden tavoittaminen, kulttuurierot, motivaatio ja tiedonkulku.

Enemmistö vastaajista (86 %) kokee, että he voisivat huomioida erikielisyyttä ja käyttää selkeää suomea. Seuraavaksi eniten (71 %) koettiin yhteistyön tarvetta uusien toimijoiden kanssa ja (62 %) tietotaidon lisäämistä monimuotoisuuskysymyksissä eli esimerkiksi koulutuksiin osallistumista. Muut toimet, joita vastaajat (10 %) ehdottivat itse, olivat lisäresurssit ja tieto vertaistoiminnan hyödyistä maahanmuuttajien keskuudessa.

Taulukko: Mitä voisimme tehdä tavoittaaksemme maahanmuuttajia toimintaamme

Monenlaista vertaisuutta

Selvitykseen vastanneissa organisaatioissa vertaisuus muodostui erilaisten aiheiden ympärille kuten päihdekuntoutumiseen ja rikosseuraamusasiakkuuteen, huumeriippuvaisten läheisten kokemuksiin, sukupuolivähemmistöön kuulumiseen ja heidän läheisenä olemiseen, perheessä tapahtuneeseen lapsikaappaukseen, kaappausuhkaan tai kansainväliseen huoltokiistaan, murrosikäisten lasten äitinä olemiseen ja naisena olemiseen, mielenterveyskuntoutumiseen, seksuaalisen hyväksikäytön kokemukseen lapsena, monikkovanhemmuuteen, kokemukseen lapsen menetyksestä, lyhytkasvuisuuteen, lapsettomuuden kokemukseen ja näkövammaisuuteen.

Vertaistoiminnan muodoista yleisin (84%) oli avoimet vertaisryhmät, joihin saa tulla ilman erillistä ilmoittautumista tai sitoutumista. Toiseksi yleisin (74 %) oli yksilövertaistuki, jossa asiakkaat keskustelevat kahdestaan vertaistukijan kanssa. Vähiten järjestetään suljettuja vertaisryhmiä, joissa ryhmän osallistujat ovat samoja ryhmäkauden alusta loppuun sekä muut vertaistoiminnan muodot. Muut muodot olivat etävertaisryhmä (verkossa toteutuva vertaisryhmä), vertaistukipuhelin, vapaamuotoinen nettikeskustelupalsta, netin kautta toimiva vertaishenkilö (yksilön ohjausta eri palveluihin, joissa lisää vertaistukea), tekstiviesti, kahdenkeskinen tuki ja apu viranomaistilanteissa, vuositapaaminen jossain päin Suomea, kohtaamiset muun toiminnan ohessa, perheviikonloput joissa on mukana vertaisryhmiä sekä kohdennetut vertaistapaamiset ja asiantuntijaluennoitsijat.

Tavoitteena kaikille avoin vertaistoiminta

Haluaisiko sinun organisaatiosi tavoittaa toimintaansa maahan muuttaneita? Suomen Pakolaisapu tarjoaa tukea yhteistyökumppaneiden etsimiseen organisaatioille, joiden tavoitteisiin kuuluu maahanmuuttajien mukaan ottaminen toimintaan. Lisäksi järjestämme syksyllä Kaikkien vertaistoiminta -koulutuksen vertaisohjaajille, vertaistukihenkilöille ja vertaistoiminnan järjestäjille. Koulutuksen tavoitteena on antaa työkaluja niille toimijoille, jotka haluavat järjestää vertaistoimintaa, johon kaikkien – myös kotoutujien – on helppo tulla. Koulutus järjestetään Helsingissä 28.9. ja 5.10.2019. Ilmoittautuminen alkaa elokuun alussa.

Lisätietoa:

Dora Puhakka, Vertaistoiminnan suunnittelija

Puh. 044 781 6521

S-posti: dora.puhakka[at]pakolaisapu.fi