Tapa, jolla puhumme jostakin asiasta, kertoo, mitä siitä ajattelemme. Siksi myös vertaistoiminnassa sanansa pitää valita harkitusti. Tästäkin syystä vertaistoiminnan ohjaamiseen liittyy aina olennaisena osana hyvä valmistautuminen. Sanavalinnoillaan vertaisohjaaja käyttää valtaa, johon liittyy kuitenkin aina myös vastuu.
Vertaistoiminta on vuorovaikutukseen pohjautuvaa, ohjattua toimintaa samassa elämäntilanteessa oleville henkilöille tai ryhmille.
Vertaistukiryhmä | Vertaisryhmä
Sanojen tarkempi määrittely auttaa ihmisiä ymmärtämään ne paremmin. Useat sosiaalialankin termit ovat arkipäiväistyneet, jolloin niiden tarkempi tarkastelu jää monelta tekemättä. Tällöin sanan ymmärtäminen voi vaihdella isostikin tai ainakin sanan todellinen merkitys voi hämärtyä. Olemme puhuvinamme samasta asiasta, mutta tosiasiassa näin ei olekaan.
Havahduimme Suomen Pakolaisavussa tällaiseen tilanteeseen vertaisryhmä-sanan kanssa. Todennäköisesti suuri osa suomalaisistakin ymmärtää vertaisryhmäkonseptin Hollywood-elokuvien AA-kerho-esimerkkien kautta. Se esimerkki on kovin yksipuolinen. Saimme kotoutumiskentän toimijoilta usein kuulla, että heidän vertaistoimintansa ei ole aivan puhdasta tai ”oikeaa” vertaistukea. Silti heidän toimintansa oli tavoitteellista, tuloksellista ja osallistujien tarpeisiin vastaavaa eli laadukasta. Päätimme alkaa määritellä käyttämiämme termejä tarkemmin, jotta emme lukittuisi yhteen ainoaan 1930-luvulla aloitettuun eri elämäntilanteen yhteydessä käytettyyn toimintamuotoon. Määrittelyjen avulla haluamme laajentaa ihmisten käsitystä laadukkaasta vertaisryhmätoiminnasta ja lisätä toiminnan järjestäjien itseluottamusta omaa toimintaansa kohtaan.
Vertaisryhmätoiminnan tulee aina perustua osallistujien tarpeisiin. Päädyimme eriyttämään termit vertaistukiryhmä ja vertaisryhmä toisistaan osallistujien eri tarpeiden avulla. Vertaistukiryhmä on hyvä valinta sellaisille osallistujille, jotka kaipaavat henkilökohtaisia keskusteluja omasta identiteetistään tai omasta tilanteestaan. Vertaistukiryhmässä ohjaaja varaa enemmän aikaa vapaalle keskustelulle ja arvioi, tukevatko ryhmäläiset toisiaan. Vertaisryhmä taas on hyvä valinta osallistujille, jotka kaipaavat omaa porukkaa tai uusia ystäviä, tietoa esimerkiksi suomalaisesta yhteiskunnasta tai vaikkapa uusia taitoja. Vertaisryhmässä korostuu ohjaajan tuki ryhmäläisille ja hänen tulee valmistella tapaamisiin enemmän faktatietoa tai taito-opetusta.
Vertaistoiminnan järjestäjän tulee siis etukäteen selvittää, millainen ryhmämuoto sopisi parhaiten potentiaalisten osallistujien tarpeisiin. Ryhmät eivät koskaan ole puhtaasti vain jompaa kumpaa muotoa, mutta tarpeiden tiedostaminen auttaa ohjaajaa suunnittelemaan, ohjaamaan ja arvioimaan toimintaa tarkemmin. Osallistujien kannalta tarkalla termillä ei ole niin väliä, kunhan ryhmän nimi on positiivinen ja kutsuva. Monissa kielissä vertaisryhmä-sanalle ei ole suoraa käännöstä. Ohjaajan on kuitenkin tiedostettava, millaista toiminta suurimmaksi osaksi on ja mitä siinä arvioidaan.
Ryhmän ohjaaminen, ei vetäminen
Kannan edelleen mukanani Diakonia-ammattikorkeakoulussa minua opettaneen Riitta Pietilä-Hellan ajatusta sanojen merkityksestä. Välitän ajatusta koulutuksissamme myös kaikille vertaisohjaajille. Muistan hänen painottaneen, että on aina parempi puhua ryhmän ohjaamisesta kuin vetämisestä. Jos puhumme vetämisestä, herää ajatus tärkeimpänä ja ensimmäisenä kulkevasta vetäjästä, joka vetää ryhmäläisiä vain perässään. Tämä on vertaisryhmätoiminnassa aivan väärä ajatus. Ryhmäläiset ovat ryhmän päähenkilöt.
Vaikka vertaisohjaajalla on vastuu valmistautua tapaamisiin ja hän pyrkii toiminnallaan edesauttamaan osallistujien tavoitteiden saavuttamista, on päävastuu ryhmän vaikutusmahdollisuuksista osallistujille itsellään. He ovat oman elämänsä asiantuntijoita ja he itse tekevät omat valintansa ja päätöksensä. Ohjata-verbi vie huomion enemmän keskusteluun ja vie pois turhaa huomiota ohjaajasta.
Sananvalinnan valta ja vastuu vertaistoiminnassa
Vertaisohjaaja on luotettu henkilö. Sekä taustaorganisaatio että osallistujat luottavat häneen. Luottamus antaa sekä valtaa että vastuuta. Myös ohjaajan monipuolinen kielitaito mahdollistaa usein vallankäyttöä. Ohjaaja voi ja joutuu tekemään valintoja. Millä tavalla hän puhuu asioista, jättääkö hän jotakin mainitsematta ja miten hän kysyy kysymyksiä?
Sensitiiviseen ohjaukseen liittyvän hyvän valmistautumisen avulla vertaisohjaaja pystyy varmistamaan, ettei hän käytä vuorovaikutuksellista valta-asemaansa väärin. Väärillä sananvalinnoilla hän voisi asettaa osallistujia hankalaan asemaan. Valmistautuessaan ryhmätapaamisiin ohjaajan on hyvä kirjoittaa ylös ne tiedot, kysymykset ja omat kokemukset, jotka hän haluaa nostaa esiin tapaamisessa. Kun hän on miettinyt nämä kaikki kolme asiaa etukäteen, hän voi paremmin huomioida sensitiivisyyden esimerkiksi sananvalinnoissaan. Sensitiivisyyteen liittyy esimerkiksi se, ettei ohjaaja sananvalinnoillaan oleta osallistujista mitään. Hän käyttää sellaisia ilmauksia, jotka eivät jätä ketään muiden ulkopuolelle tai aseta ketään ahdistavaan tilanteeseen. Ohjaaja ei esimerkiksi kysy, kuinka paasto on kaikilla sujunut, vaan hän kysyy vaikkapa viikonlopun sujumisesta. Ohjaaja ei kysele osallistujilta vaimoista tai aviomiehistä, vaan esimerkiksi kumppaneista tai perheestä.
Vertaisohjaajan vastuulla on tarkistaa, ovatko osallistujat ymmärtäneet läpikäydyt asiat ja onko hän itse ymmärtänyt oikein heidän puheenvuoronsa. Tietopainotteisissa vertaisryhmissä ohjaajan on kiinnitettävä erityistä huomiota käyttämäänsä kieleen, jotta jokaisella osallistujalla on yhtäläiset mahdollisuudet oppia tapaamisessa käsitellyt asiat. Kysymyksille on hyvä varata aina paljon aikaa.
Kieli on vastuullinen väline, jota oikein käyttämällä vertaistoiminnasta tulee entistä laadukkaampaa ja aidosti osallistujat huomioivaa.
Blogin kirjoittaja työskentelee kuudetta vuotta vertaistoiminnan suunnittelijana Suomen Pakolaisavussa ja vastaa vertaisohjaajien koulutusten ja tukipalveluiden kehittämisestä.
Jos haluat ohjata henkilöitä vertaisohjaajakoulutuksiin tai osallistua sellaiseen itse, ole yhteydessä: petri.komulainen(at)pakolaisapu.fi.