Blogikirjoitus: Kun on monta mutkaa matkassa – kokemuksia vertaistoiminnan järjestämisestä

27/11/2019 9:00 am

Vertaistoimijat.fi-sivustolla julkaistaan vertaisohjaajien ja VeTo-verkoston jäsenten blogikirjoituksia vertaistoimintaan liittyen.

Tämän tekstin kirjoittaja on Familia ry:n Kuljen rinnallasi -hankkeen projektipäällikkö Sanna Rummakko.

 

Vertaistoiminta on lähtökohtaisesti ongelmakeskeistä. Siksihän vertaistoimintaan osallistutaan, jotta saataisiin tukea jollakin elämänalueella. Reilun vuoden ajan olemme Rinnallasi -hankkeessa rakentaneet vertaistoimintaa kahden kulttuurin perheille, joissa toinen puoliso odottaa oleskelulupapäätöstä. Vertaistoiminnan käynnistäminen ei ole aivan yksinkertaista silloin kun haasteita on monta päällekkäin ja limittäin.

Oleskeluluvan käsittelyaika mahdollisine valituskierroksineen voi olla jopa useita vuosia. Erityisesti alun perin turvapaikanhakijana maahan tulleille tehdään usein kielteisiä päätöksiä, samoin miehille naishakijoita useammin.

Perhesideperusteista oleskelulupaa odottavalla ei ole työnteko-oikeutta, joten perhe on yleensä riippuvainen suomalaisen puolison hankkimista tuloista.

Oleskelulupaa odottavan asema on vaikea

Monelle ulkomaalaisen kanssa parisuhteessa olevalle suomalaiselle oleskelulupaa odottavan asema yhteiskunnassa on yllätys. Jopa vuosikausiksi venyviin käsittelyaikoihin ei ole osannut varautua – kukapa meistä sellaista ajattelisi, ellei ole aivan pakko? Oleskeluluvan odottaja on paperittomaan rinnasteisessa asemassa sosiaali- ja terveyspalveluissa ja monelle on tullut yllätyksenä, ettei päätöksen odottaja saa käydä töissä.

Tässä tilanteessa ihmisen pitäisi huolehtia parisuhteestaan ja mielen hyvinvoinnista silmällä pitäen tulevaisuutta, josta ei ole mitään varmuutta.

Haastavaksi toiminnan tekee sekin, että parisuhteen osapuolet ovat erilaisessa asemassa. Oleskelulupapäätöstä odottava saattaa ajatella, ettei suomalaisella osapuolella ole mitään todellista ongelmaa – onhan hänellä joka tapauksessa lupa jäädä kotimaahansa. Suomalainen osapuoli saattaa kokea kantavansa valtavaa taakkaa, sillä hän on usein perheen tulot hankkiva osapuoli, joka lisäksi joutuu hoitamaan ulkomaalaisen puolison asioita ja toimimaan tulkkina. Riippuvuus toisen avusta ja tämän hankkimista tuloista voivat nakertaa ulkomaalaisen puolison itsetuntoa ja toimintakykyä. Näillä on väistämättä vaikutusta parisuhteen dynamiikkaan ja vallan epätasapaino voi johtaa riitoihin.

Mihin vertaistoiminnalla voidaan vaikuttaa?

Vertaistoiminnan käynnistäminen haastavalle kohderyhmälle vaatii rajaamista. Vertaistoiminnalla voidaan vaikuttaa vain osaan asioista, kuten mielen hyvinvointiin, omaan ajattelutapaan tai ajankäyttöön.

Toiminta antaa psykososiaalista tukea, mutta ei ratkaise perustavanlaatuisia ongelmia. Emme voi ratkaista tilanteen taustalla olevaa ulkomaalaislainsäädännöllistä kysymystä, vaikuttaa oleskelulupapäätökseen tai auttaa rahahuolissa. Välillä ihmettelee voimmeko oikeasti auttaa ja tämän riittämättömyyden tunteen kanssa järjestävän tahon täytyy tulla toimeen.

Mitä iloa vertaistoiminnasta sitten on? No, esimerkiksi juuri sitä. Iloa uusista ihmiskontakteista ja verkostoista. Osallistujamme sanovat usein, että ulkopuolisten on kerta kaikkiaan mahdotonta ymmärtää oleskeluluvattoman tilannetta. Vertaiselle on helppo puhua eikä kaikkea tarvitsee selittää juurta jaksain.

Joka tapauksessa yli 80 prosenttia perhesidepäätöksistä Suomen kansalaisten puolisoille on myönteisiä. Silti lähes jokainen on sydän kurkussa, kun Maahanmuuttovirasto lähettää postia tai listan kysymyksiä liittyen suhteeseen. Kysymykset tuntuvat henkilökohtaisilta, jopa omituisilta tai loukkaavilta. Oma parisuhde on siinä oleville aito, eivätkä ei-ulkomaalaisten kanssa parisuhteessa olevatkaan joudu valintojaan koskaan selittämään tai perustelemaan.

Vaikeassa tilanteessa tarvitaan monenlaista tukea

Kaikille vertaistoiminta ei yksinkertaisesti riitä vaan he tarvitsevat henkilökohtaista tukea. Joskus vaikeassa elämäntilanteessa oleva ihminen tiedostaa tarvitsevansa tukea ja ehkä hyötyvänsä vertaistoiminnasta, mutta voimat eivät riitä osallistumaan siihen.

Osallistujat tarvitsevat myös tietoa palveluista, jotta he voivat hakea sitä apua, jota vertaistoiminta ei tarjoa. Näitä ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut, mahdollisuus osallistua suomen kielen opetukseen, tehdä vapaaehtoistyötä, käyttää kirjastoa tai harrastaa kohtuuhinnalla.

Vertaistoiminta auttaa katsomaan asioita toisista näkökulmista. Pohtimaan yhdessä samassa tilanteessa olevien, mutta itselle uusien tuttavuuksien kanssa ongelmia uusin tavoin ja ehkä muuttaa omaa ajattelutapaa. Joskus vertaisryhmässä tulee esille jokin osallistujalle uusi tieto, joka on oman tapauksen kannalta ratkaiseva.

Oman tapauksen vatvominen on jossain määrin tarpeellista.  Toimintaa ei pidä kuitenkaan päästää liiaksi juuttumaan Maahanmuuttoviraston Greatest Hitsien veivaamiseen. Se ei auta omien ajattelutapojen muuttamisessa. Usein näkökulman vaihtaminen on se, joka todella tuo valoa elämäntilanteeseen.